PDU-pisteitä tarjolla

Kerää koulutuksista PMI:n (Project Management Institute) PDU-pisteitä

Projektiammattilaisten SIG-16 -ryhmä 'Cleantech ja kestävä kehitys projekteissa' kokoontui ti 24.11. verkon välityksellä ja sai kuulla mainiot esitykset muovin kierrätyksestä, pienreaktoreista ja tekoälyn hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa.

Tilaisuuden aloitti pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö, joka kertoi säätiön koordinoimista muutosprojekteista ja tarkemmin muovin kierrätyksestä. Alla olevista linkeistä voi muutosprojekteihin tutustua tarkemmin.

Smart & Clean -säätiön esiselvityksen mukaan kaikesta pääkaupunkiseudun kierrätyskelpoisesta muovista arviolta vain 6 % jalostetaan uudeksi materiaaliksi. Kaikki muovi kiertää -kokonaisuuden tavoitteena on nostaa kierrätysaste 60–70 prosenttiin. Muovin polttamisen lopettaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla 336 000:lla tonnilla, joka vastaa n. 80 000 pääkaupunkilaisen vuosittaisia päästöjä.

Kuvan 1 sisäkehällä on listattu kymmenen toimenpidettä, jolla muoveihin liittyviä päästöjä saadaan pienenemään.

muovidonitsi sivuille

Kuva 1. Kaikki muovi kiertää - toimenpiteet.

Kaj Luukko Helen Oy:ltä kertoi ns. SMR (small modular reactor) -ydinreaktoreiden käytöstä energiantuotannossa. SMR-reaktoreilla tarkoitetaan yleensä sähköteholtaan 25..300 MW:n yksiköitä. Päästöttömän energiantuotannon lisäämisessä ydinenergia on toistaiseksi nopein vaihtoehto. Samoin se on erittäin turvallista; siihen liittyviä kuolemantapauksia on ollut keskimäärin yksi neljässätoista vuodessa. Ilman Tsernobyliä niitä olisi yksi sadassa vuodessa. Lisäksi materiaalien käyttö tuotettua energiayksikköä kohden on ydinenergiassa selvästi pienempää kuin muilla energiamuodoilla.

Pieniä kevytvesireaktoreita on käytetty jo 1950-luvulta lähtien sukellusveneissä, lentotukialuksissa ja jäänmurtajissa. Niitä on valmistettu yli 800 kpl. Sarjatuotanto on mahdollista valmiita moduuleja hyödyntämällä. Reaktorissa syntyvä jälkilämpö voitaisiin poistaa passiivisesti upottamalla reaktori vesialtaaseen. Tällöin ei tarvita pumppuja eikä ulkopuolista energiaa. Haasteet ovat samat kuin isoissa reaktoreissa, mutta merkittävästi pienemmässä koossa.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on kehittänyt omaa 'Suomireaktoria', joka sijoitettaisiin maan alle. Tällöin se olisi automaattisesti suojassa mm. lentokoneiden törmäyksiltä. Samoin VTT kehittää omaa pienreaktoria kaukolämpökäyttöön.

Peter Ylén VTT:ltä kertoi Smart City -ohjelmasta ja koneavusteisesta päätöksenteosta laajoissa kaupunkikehityshankkeissa. Kaupungit luovat noin 70 % maailman BKT:sta, kuluttavat 70 % luonnonvaroista ja energiasta ja tuottavat 70 % kasvihuonepäästöistä. VTT:n kehittämän CityTune® -mallinnustyökalun ja analyysimenetelmän avulla voidaan ennustaa päätösten todennäköisiä vaikutuksia uusien alueiden suunnitteluvalinnoissa, palveluiden priorisoinnissa ja investointien vaikuttavuuden maksimoinnissa.

Kaupunkien kehittymiseen vaikuttavat lukuisat toisiinsa kytkeytyvät muuttujat ja tekijät. Tietokonepohjaisen mallinnuksen ja simuloinnin avulla saadaan käsitys erilaisista mahdollisista kehityskuluista ja niiden arvioiduista toteutumistodennäköisyyksistä. VTT on ollut mukana kaupunkialueiden suunnittelussa ja kehittämisessä mm. Nepalissa ja Japanissa. Peter kertoi tarkemmin Rebooting Espoo -hankkeesta, jossa mallinnettiin sitä, miten Espoo voisi palata takaisin normaalitilanteeseen koronapandemian jälkeen.

Tilaisuuden aineistot ovat tarjolla projektijohtaminen.fi -sivustolle rekisteröityneille käyttäjille 'Materiaalit'-valikon kautta.

Voiko sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien huomioiminen projektin suunnittelussa ja toteutuksessa olla kannattavaa?

Global reporting initiative (GRI) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on luonut kattavan ympäri maailmaa käytettävän yhteiskuntavastuuraportoinnin viitekehyksen sekä siihen liittyvän raportointiohjeiston.

Projektin ympäristövaikutusten arvioimiseksi tulisi tarkastella ns. P5-konseptin mukaisesti sekä projektin suunnittelun ja toteutuksen aikaisia vaikutuksia että sen lopputuloksena syntyvien tuotteiden tai palveluiden vaikutuksia.

Yleisesti käytössä oleva kestävän toiminnan määritelmä sisältää taloudellisten (profit), sosiaalisten (people) ja ympäristötekijöiden (planet) huomioimisen eli ns. 'triple bottom line' -käsitteen.